Taidan kirjoittaa nyt Carrie Bradshaw -tyyppisesti elämän niin AHH niin mielenkiintoisia ilmiöitä. Muistan kerran lukeneeni jostain kun nainen halusi yleisilmeensä olevan "ei-huomiota herättävä". Olisi mielellään "taka-alalla". En halua kerskailla, mutta en koskaan ole voinut jäädä "taka-alalle".Koska olen sosiaalinen ihminen ja perusluonteeltani iloinen-seinäruusuakaan minusta ei ole koskaan saatu tehtyä. Minut on myös aina nähty - halusin sitä tai en.
Positiivinen kierre joka on saanut myös pieneltä osin ehkä huolehtimaankin ulkonäöstään. En ole koskaan miettinyt omaa ulkonäköäni kovinkaan, ehkä eniten olen miettinyt yläasteiässä. Ehkä vähemmän yrittäminen on todella tuonut vuosien myötä itsestään kauneutta, en tiedä.
Yksinomaan ulkoisen kauneuden ajatteleminen on yksipuolisesti ajattelua.
Olen aina arvostanut asioita jotka tekevät hyvää oloa, kuten terveellinen ruoka. Ja saavat varmaan siten myös ihmisen näyttämään hyvältä. Siihen minä uskon. Onko ulkonäöllä yleensäkään juurikaan merkitystä??
"Maailman nainen", "Siinä tulee onnellinen ihminen" on minuakin nuorempana määritelty (eri ihmisen kommentit), nämä on erityisesti jääneet mieleen :). Ammattikin tekee sen, että tuntuu että on nähnyt paljon, kova luu - ei yksi katse, eikä useampikaan tunnu enää missään. Muuten kai olen nauttinut katseista - niin kauan kun niitä riittää.Täytyy kai olla iloinen!! Vielä ainakaan ei tarvitse hulluna yrittää vaan voi elää aivan luonnonkauniina - se kun on minulle mieluisinta.
Tämä kuvasarja on otettu testatessani uusia meikkejä, kauppaan lähtiessäni mietin, pitäisikö meikit pyyhkiä. Laitoin hiukset nutturalle... halusinko olla vähemmän huomiota herättävä? :) :)Näitä voi muuten jokainen miettiä omalla kohdallaan...
Näitä meikkejä käytetty kuvien meikissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti