Voi, ne ihanat pienet harmit joita päivittäin kohtaamme. Niitäkin oppii arvostamaan - ymmärtää niiden takana piilevästä opista. Tasaisesta menosta jota kestää vuosia, ei suurempia nousuja muttei myöskään laskusuuntaa. Eikö silloin ole hyvä olla?
Pienten harmien johdosta ei pidä pilata päivää, harmistua. Kun saippua-annostelijasta ei tullutkaan niin paljon kuin olisi tarvinnut, kun pitää miettiä kumpi perheen huoltajista vie lapsen tarhaan ja millä perheen monista autoista...Suhteellisuudentaju, organisointikyky, maalaistaju...missä ne ovat? Kun vain tällaisilla harmeilla selviäisi niin eipä elämässä olisi hätiä mitiä. Jotkut osaavat tehdä pienistäkin harmeista taidetta, otsakurtussa all the time, kateellinen, näillä moninaisilla keinoilla kotitekoisesti saa kyllä kohotettua verenpainetta. Ei kannata.
Tällä viikolla tv:ssä esitetty Ghostbusters II :n lakimies Louis Tully suoritus (Rick Moranis) oikeussalissa sai minut hymyilemään. Se kohtaus jossa Scientist Peter Venkman (Bill Murray) salaa ohjailee Louis:in suorittamaa kuulustelua.
Toisenlainen elokuva Pojat (ohjaaja Mikko Niskanen, elokuva kuvattu Oulussa) taas sai toisenlaisiin mietteisiin. Loppukohtaus on mieleenpainuva, äidinkaipuu esitetty raastavana. Pojat on minusta hyvä elokuva.
Kaikkea hyvää ensi viikkoosi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti