Hyvää Joulua lukijani ympäri maailmaa! Olkoon sisälläsi rauha ja lämpö toivottavasti saat olla läheistesi kanssa. Mikäli olet yksinäinen - hankkiudu ihmisten seuraan jos siltä tuntuu. Toiset pitää yksinäisyydestä enemmän kuin toiset. Toisia yksinäisyys ahdistaa etenkin juhlapyhinä.
Laitoin parvekkeelle havuköynnöksen missä on valosarja. Muutaman kerran piti rakennelmaa käydä säätämässä kun valosarjat tuntuivat aina olevan toisella puolen enemmän kuin toisella.
Tänään sain laitettua paperitähden köynnöskaaren alle - näin olin alun perin suunnitellut laittavani.
Eräänä iltana satoi lunta ja pihlajanmarjat joita tuntui jääneen syksyllä puihin erityisen paljon - peittyivät hassusti lumen piiloon. Lumi joka satoi oli erityisen märkää. Kävin ottamassa kuvan heti lumisateen loputtua. Pihlajanmarjoista tulee jotenkin mileen cupcakes pienet leivokset!
Pakostakin tulee mieleen näistä pihlajanmarjoista kettu eläinsaduissa: Aisopos ja Grimmin veljekset Kettu muinaiskreikkalaisen Aisopoksen saduissa. Kettu ja pihlajanmarjat, jossa kettu kurkottaa alkuperäisessä tarinassa kohti viiniköynnöksessä roikkuvia rypäleitä. Kun se ei yletä, kettu toteaa että rypäleet ovat varmaankin joka tapauksessa raakoja, eikä sillä ole tarvetta happamille rypäleille.
Suomennetussa versiossa kettu kurkottaa kohti pihlajan marjoja, ja tästä onkin peräisin Suomessa yleinen sanonta Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.
Tarina kertoo kognitiivisesta dissonanssista, eli siitä, miten ihmisellä on tapana esteen kohdatessaan muuttaa tapaansa ajatella, jotteivat hänen toimintansa ja ajatuksensa olisi ristiriidassa.
Minusta on mukavaa kun pystyn näkemään parvekkeeni ja laittamani koristeet kotini useista ikkunoista. Kotini on myös valoisa juuri näiden ikkunoiden vuoksi.
Loppuiltaan luvassa tonttuilua eli pientä askartelua (paketointia).
Loppuvuosi on ollut vähintäänkin jännittävä. Minusta tuli tänä vuonna myös isoäiti.
Toivon kaikille rauhaisaa loppuvuotta ja Hyvää alkavaa Uutta Vuotta!
Terveisin W.D.
