Valkoista kaikki on vaan.

Luckyleo "Leo", väriltään muuten beige valkoinen, hellyttelynimiä mm. Leku, Leksu, Raksu (sanasta Rakas), apinanpoikanen :), Lettu :) kokeilee tässä viime vuoden joululahjaa. Kun huppu meni ensi kertaa korvien päälle sen olo ilmeisesti tuli hieman epämukavaksi (kuuloaisti taisi kärsiä)...
Pukuja pitää aina "fixata", niitä ei usein ikävä kyllä ole tehty liikkuvalle koiralle kuten meidän chihu. Hihat lähtee yleensä ensimmäisenä pois. Ilman tätä toimenpidettä se ei pystyisi kävelemään puku päällä lainkaan. Poikakoirien on usein mahdoton pissata ne päällä koska mahan-alusläpät ovat niille aivan liian pitkällä. Kaikista puvuistamme on jouduttu ottamaan myös puvun niiltä osin pois - tekemään jonkinsortin pissaamistilan vapautus....

Tässä kuvassa mallilla on selvästi kivempi olo. Puku ei ole vielä valmis.

Chihun herkkää kurkkua olen yrittänyt suojata hyvillä valjailla jotka ei paina
kurkkua. Eli normaalipannat ei kyllä tule kyseeseen lainkaan. Tässä ulos mennään -13 pakkasessa ja viimassa puvussa ensi kertaa. Puvun sisäosa fleeceä, päälisessä myös vanua. Kylmemmälläkin siis tarkenee. Talvella (kun kylmään on hieman totuttu) tämänpäivän asteet ovat  helppoja eli tämä chihu ei ihan pienistä hätkähdä. Töppösiä ei vielä tarvittu...

Meidän koiran lempiruokaa, yrjölän puuroa. Tämä ruoka on saanut myös teidän lukijoiden mielenkiinnon.
Tässä sitä nyt on - valmiina syötäväksi ja pakastettavaksi. Masu tykkää.
Chihu testaa osio päättyy tähän.
Ja hei, korjattu puku oli tykätty eli menestys.