
Aina olen viihtynyt päässäni.:) Ja sitä hiusta on aina ollut runsaasti:). Ulkonäön olen vasta aikuisena ymmärtänyt yhteiskunnassamme tärkeäksi asiaksi ja asioiden mahdollistajana. Minun ammatissa ulkönäkö ei ole ykkösasia. En siis koe sen olleen edistämässä sen kummemmin kuin esteenäkään. Media luo käsityksiä että varsinkin jos on julkinen työ - "pittää olla tip top". Tuntuu ettei saa edes vanheta. Minä olen käsittänyt ulkonäön lahjana, jota voi vaalia. Ei kannata ylpistyä kuitenkaan jos näyttää hyvältä. Itseään voi toki kantaa ylväänä. Hauskoja sanoja ylväänä ja ylpistyä. Kaksi niin samantyylistä mutta aivan eriätarkoittavaa sanaa. :)Sanonnan mukaan kauniilta naiselta pitäisi rikkoa peili varhain. Nykyään ihmiset ovat valmiita tekemään miellyttävän ulkonäön eteen jopa toimenpiteitä. Mutta entäs luonne - kuka sen monilta vaihtaisi, ja mihin hintaan?
Katsokaa, että siellä hiusten alla on lämpimiä ajatuksia. Hiuksetkin voivat paremmin. Joku kerran nuorempana uteli hiustenkasvuvinkkejä minulta. Epäili että tällaisen leijonanharjan saadakseen pitää syödä vitamiineja. "Kotiruokaa", sanoin. Sitä minä syön.
Ja tässä yks juttu mikä sai minut hymyilemään tänään. Litra (1l) kokonainen litranpullo, ei maitoa vaan shampoota.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti